Luontoseikkailu Lapissa odottaa – lähde Natura Vivan melontaretkelle Inarijärvelle ja koe Lapin upea luonto omin aistein.
Inarijärvi on Lapin upea luontohelmi. Tämä painaumajärvi on enimmäkseen melko matala, noin 15 metriä, mutta syvimmät kohdat yltävät 90 metriin – vain Päijänne on Suomen järvistä syvempi. Inarijärven selät ovat niin laajoja, että vastarannalle ei edes näy, mutta järven ranta-alueilla on satojen saarten muodostamia minisaaristoja, joiden lomassa melonta on hauskaa ja matka taittuu saarelta toiselle.
Inarijärven pohjoisosassa aukeaa upea ja aava Vätsärin erämaa. Vätsäriin kuuluvat Inarijärven itäosat saarineen sekä Norjan ja Venäjän rajojen väliin jäävä metsäalue. Vätsärin erämaa-alue kuuluu suomalais-norjalais-venäläiseen suojelualuekokonaisuuteen Lapissa.
Inarijärven saarista merkittävimmät ovat saamelaisen kansan muinaiset hautapaikat ja uhripaikat Hautuumaasaari sekä Ukko eli Ukonsaari, josta on löytynyt tuhat vuotta vanhoja muinaisesineitä. Nykyään Ukko on suosittu vierailukohde ja nähtävyys, jonne tehdään kesäisin risteilyitä Inarin kirkonkylältä.
Suurimmat saaret ovat Mahlatti ja Kaamassaari, jotka sijoittuvat Suomen sisävesisaarien listassa sijoille 21. Ja 22. Inarijärven saarissa ja rannoilla on runsaasti autiotupia, joita vaeltajat ja retkeilijät voivat käyttää yöpaikkoinaan.
Inarijärven luonnon erikoisuuksia
Kasvukausi Inarijärvellä on noin neljän kuukauden mittainen, ja jääpeite vallitsee yleensä marraskuusta kesäkuuhun. Natura Vivan syysmelontaretki Inarijärvelle sijoittuu syyskuulle, kun Lapin ruska on kauneimmillaan ja järvi on vielä jäätön. Inarijärven seudun säätila on yleisesti ottaen muuta Lappia hieman lämpimämpi – järven vesimäärä haihduttaa lämpöä hitaasti ja pitää alueen säätilan muuta Lappia hieman leudompana.
Inarijärven rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, mutta paikoin rantaviivassa on myös hiekkarantoja. Järven rantaviiva on jatkuvasti pirstaloitunut pieniksi lahdiksi, ja Inarijärven erikoisuus ovatkin pitkät ja kapeat salmet, joita kutsutaan nuoriksi.
Kalastajan Inarijärvi
Inarijärven kalakanta on pohjoiselle järvelle tyypillinen: isoja lohikaloja taimenta, järvilohta ja nieriää on kohtalaisesti, samoin pienempiä siikaa, muikkua ja reeskaa, eli pikkusiikaa. Muikut ja järvilohet on alun perin istutettu. Lisäksi järvessä esiintyvät yleiset kalalajimme hauki, ahven ja made. Inarijärven kaupalliset kalansaaliit ovat vuosittain kohtalaiset.
Historiallinen Inarijärvi
Inarijärvi on painaumajärvi, joka on muodostunut edellisen jääkauden aikana. Järven leveys on 50 kilometriä ja pituus 80 kilometriä.
Inarijärven seutu on täynnä saamelaisten pyhiä paikkoja, ja siellä täällä on vielä voimissaan alueen perinteinen elämänmuoto. Porotaloutta on paljon ja erityisesti Vätsärin erämaassa voi törmätä vanhoihin asumuksiin ja maatiloihin.
Toisen maailmansodan aikana Inarissa vaikutti saksalaisia joukkoja. Järven jäällä oli jatkosodan ensimmäisenä talvena saksalaisten sotavangeillaan rakentama lentokenttä ja kiitorata.
Vierailijan ja vaeltajan Inarijärvi
Inarijärven seutu on retkeilijän ja vaeltajan toivemaa. Inarin kirkonkylällä voit uppoutua perinteiseen lappilaiseen elämänmenoon, ennen kuin lähdet erämaaseikkailulle. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta, ja Inarin kirkonkylällä puhutaan Suomen lisäksi kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea.
