Lähde Repoveden kansallispuistoon luontoretkelle. Koe luonnon rauhaa ja tutustu suomalaisen metsätalouden kulttuurihistoriaan Repovedellä.
Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien alueilla. noin 180 kilometrin päässä Pääkaupunkiseudulta. Kansallispuisto on 15 neliökilometrin pinta-alallaan kotimaisten kansallispuistojen mittakaavassa pieni, mutta sitäkin kauniimpi. Repoveden maisemissa yhdistyvät tiheät metsät, upeat kukkulat ja kirkasvetiset järvet kansallisromanttiseksi perinnemaisemaksi. Luontoretki Repoveden kansallispuistoon on mainio ulkoilutempaus.
Repovesi sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä mutta silti keskellä kauneinta luontoa. Kouvolan kaupunkiin matkaa kertyy noin 40 kilometriä, samoin kuin Mäntyharjun kunnan keskustaajamaan. Kansallispuisto sijoittuu läänien osalta Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon. Julkiset liikenneyhteydet Pääkaupunkiseudulta, Mikkelistä ja Jyväskylästä Mäntyharjulle ja Kouvolaan ovat hyvät, ja valtatie 5 Lahdesta Mikkeliin ohittaa Repoveden kansallispuiston länsipuolelta.
Repoveden sijainti Keski-Suomen ja Etelä-Savon rajamailla on houkutellut tukinuittajia ja metsästä elantonsa saavia jo vuosisatojen ajan. Kansallispuistossa sijaitseva UNESCO:n maailmanperintökohde Verla on hyvin säilynyt puuhiomo- ja pahviteollisuusalue 1800-luvulta.
Repoveden upea luonto
Repoveden kansallispuiston luonto edustaa suomalaista metsämaisemaa tyypillisimmillään. Kansallispuiston metsät ovat mäntyjen, kuusien ja koivujen täyttämiä sekametsiä, joissa on myös vaahteroita, lehmuksia ja pihlajia. Jääkausi on muovannut maastosta kallioista ja korkeuseroiltaan vaihtelevaa, ja alueen korkeimmilta huipuilta Mustalamminvuorelta sekä Olhavanvuorelta näköalat yli Repoveden ovat henkeäsalpaavat.
Järvet halkovat maisemaa läpi Repoveden. Repovesi itsessään on suurehko järvi kansallispuiston länsipuolella. Pitkä ja kapea Kapiavesi yhdistää Repoveden kansallispuiston eteläpuolella sijaitsevaan Tihvetjärveen. Länsipuolella Repovesi yhdistyy Hillosensalmen kautta alueen suurimpaan järveen, Vuohijärveen.
Repoveden kansallispuiston eläimistöön kuuluvat kaikki tutut Suomen metsien asukit, hirvistä kauriisiin ja ketuista harvinaisempiin suurpetoihimme ilvekseen ja ruskeakarhuun. Puistossa pesii myös lukuisia yleisiä ja myös harvinaisempia lintulajeja.
Monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia Repovedellä
Jyrkkä Olhavanvuori houkuttelee kiipeilijöitä, ja muitakin ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia Repovedellä riittää. Alueen järvet kutsuvat melontaretkille, ja kapeat kannakset voidaan ylittää kajakit kainaloissa. Alueen järvet ovat yhteydessä toisiinsa salmien, kanavien ja jokien kautta, ja melontakilometrejä kertyy helposti kesälomaviikkojen tarpeiksi.
Patikointireittejä on yhteensä noin 45 kilometriä. Repovesi palvelee monipuolisesti kaikkia patikoinnin ystäviä, lyhyistä pyrähdyksistä pitkiin vaelluksiin. Lyhyimmät polut ovat alle kahden kilometrin mittaiset Talaksen reitti ja Sukeltajanniemen reitti, jotka tarjoavat mainion ensitutustumisen kansallispuistoon luontoon.
Kolmen ja puolen kilometrin mittainen Ketunlenkki on helposti saavutettava ja helppokulkuinen reitti Lapinsalmelta Kapiavedelle. Matkan varrella ylitetään Lapinsalmen riippusilta, jolta avautuvat hienot näkymät. Ketunlenkki ei ole kokonaisuudessaan kierrettävissä talvikausina, sillä Kapiaveden ylityksessä käytettävä lossi, nimeltään Ketunlossi, ei ole käytössä talvisin.
Tervajärveä kiertää kahdeksan kilometrin mittainen Koppelonkierros, joka soveltuu myös maastopyöräilyyn. Kysy lisää Natura Vivalta alueen patikointi- ja pyöräilyvaihtoehdoista.
Pisin alueen patikointireiteistä on 26 kilometrin mittainen Kaakkurinkierros.
Suomalaista kulttuuria Verlassa
Repoveden tuntumassa sijaitseva UNESCO:n maailmanperintökohde Verla on 1800-luvulla rakennettu ruukkialue paperiteollisuuslaitoksineen. Repoveden kansallispuiston vesistöt ovat aina olleet tukinuiton ja sahateollisuuden keskuspaikkoja. Kansallispuiston sekä Verlan alueen läpi virtaava Kuutinlahden kanava on toiminut menneinä vuosisatoina vilkkaana tukkireittinä.
Verlan alueen rakennukset ovat säilyneet hyvin, ja alueella on nykyään museoita, pienyrityksiä, kauppoja ja kahviloita. Verla on hyvin suositeltava päiväretkikohde, ja Verlan vierailun voi toki yhdistää myös muihin Repoveden aktiviteetteihin. Vierailu Verlaan nostaa kotiseututietämystä ja toimii oivana vastapainona luontoretkille.
Natura Viva Repovedellä
Natura Viva ja yhteistyökumppanimme tarjoavat monipuolisia ulkoilu- ja majoituspalveluja Repoveden kansallispuistossa. Kansallispuistossa on useita varauskotia sekä varattavia eräkämppiä, joista vastaa Natura Vivan yhteistyöyritys Tervarumpu. Tervarumpu tarjoaa myös Tentsile-majoitusta ja Tentsile Ecocamp -elämyksiä kansallispuistossa ja Verlan alueella.
