Sipoonkorven kansallispuisto on perustettu vuonna 2011. Alueella sijaitsee pääkaupunkiseudun vanhimpia asutuksia sekä luonnontilaisia metsiä. Lähde ulkoilemaan.
Sipoonkorven alueeseen kuuluu yhteensä 5400 hehtaaria metsää. Kyseessä on suurin rakentamaton metsäalue pääkaupunkiseudulla, Sipoon, Vantaan ja Helsingin kuntien alueella. Sipoonkorven kansallispuisto lohkaisee metsästä 2300 hehtaarin eli 23 neliökilometriä.
Kansallispuisto perustettiin Suomen luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljö -järjestön aloitteesta vuonna 2011, kun eduskunta hyväksyi lain kansallispuiston perustamisesta. Sipoonkorven erämetsä onkin ainutlaatuinen metsäympäristö Pääkaupunkiseudulla – täällä on niittyä, perinnemaisemaa, vanhoja asutuksia sekä erämetsää jylhine kallioineen.
Sipoonkorven metsät ovat tarjonneet pääkaupunkiseudun asukkaille virkistyspaikkoja ja luontokokemuksia jo vuosisatojen ajan. Useat alueen tulipaikoista ovat perua vuosisatojen takaa. Satunnaiset puihin veistetyt merkit kertovat menneiden aikojen eränkävijöiden levähdyspaikoista. Sipoonkorven puusto on hyvin vanhaa ja osin luonnontilaista.
Hindsbyn kylä Sipoon vanhin
Hindsby sijaitsee Byabäckenin purolaakson eteläisessä osassa, missä Byabäcken-uoma haarautuu Sipoonjoesta. HIndsbyn ensimmäiset asukkaat saapuivat pohjoisemmasta Suomesta jo 1000-luvun vaihteen jälkeen, ja 1200-luvulla alueelle muutti ruotsinsukuisia asukkaita. Nämä todennäköisesti Ruotsin alueelta saapuneet vaeltajat viljelivät alueen alavia maita pelloiksi, siinä missä varhaisemmat suomensukuiset asukkaat kaskesivat metsäalueita peltomaiksi.
1500-luvun puolivälissä Hindsbyn kylän yhteyteen perustettiin Hovgårdin kartano ja osa kylän maista liitettiin kartanon omistukseen.
Peltoviljeljy ja laidunmaan käyttö jatkuvat Hindsbyn alueella Byabäckenin purolaaksossa nykyäänkin. Yksityiset tahot vuokraavat pelto- ja laidunmaita Metsähallitukselta, jonka omistukseen alueen maat siirtyivät 1990-luvulla.
Bergströmin torppa 1700-luvulta
Ängesbölen telttailualueen lähistöllä sijaitsee Bergströmin aukio ja torppa. Täällä on jäljellä joitakin rakennuksia 1700-luvulta peräisin olevasta torpasta. Bergströmin kautta aukeaa historiallinen kertomus 1700-luvun Suomesta, missä talonpojat saivat oikeuden perustaa torppia kartanoiden maille verohelpotuksia vastaan rankan fyysisen työn vastineena. Torpparit tekivät töitä kartanoiden pehtooreille, usein kohtuuttomilla velvoitteilla.
Bergströmin torppa on todennäköisesti rakennettu tällaisen sopimuksen seurauksena Hovgårdin kartanon maille. Torppakulttuuri muuttui ja torppareita orjuuttaneet maankäyttösopimukset lopetettiin Suomessa vasta 1900-luvun alussa.
Erämetsä pääkaupunkiseudulla
Sipoon alueella on hakattu metsiä vuosisatojen aikana runsaasti, mutta Sipoonkorven kansallispuiston alueella, etenkin Hindsbyn kylän tienoilla, metsää on jäänyt kaatamatta, osin alueen maiden erilaisten omistussuhteiden takia. Metsä on kuulunut milloin Hindsbyn kylälle, milloin Hovgårdin kartanolle, milloin armeijalle ja milloin Helsingin kaupungille.
Lisäksi Sipoonkorven metsät sijaitsevat kallioisilla metsäalueilla, mikä on tehnyt metsähakkuista hankalampaa ja alavimmat metsämaat on hakattu ensin.
